SEURAN PERUSTAMINEN 1975

Seura on perustettu v. 1975, jolloin yhdistettiin Suvannon ja Kairalan väliset maa-alueet kyläläisten yhteisiksi metsästysalueiksi.

Vuonna 1975 oltiin tultu sellaiseen metsästyksen kehitysvaiheeseen, ettei tälläkään alueella vanha perinteinen ns. vapaametsästys ollut enää paikallaan.

Vähentynyt riista, lisääntynyt metsästys ja etenkin alueen ulkopuolelta kohdistuva metsästyspaine sanelivat sen, että jotain oli tehtävä,  jotta Kairalan ja Suvannon kylien asukkaille turvattaisiin omilla alueillaan hallittu metsästysmahdollisuus. Myös yksityismailla tapahtuva hirvenmetsästys saatiin näin paremmin toimivaksi.

Toki seuran perustaminen tarjosi myös muutakin, kuten kahden kylän välisen yhteistyön sekä ihmisten kanssakäymisen.

Perustamiskokous pidettiin Kairalassa Kajastuksella 13.07.1975. Kokouksen kutsui koolle Olli Mettiäinen, joka myös toimi puheenjohtajana.  Muut läsnäolijat olivat Juhani Talvensaari  ja Antti Ruha. Esimmäisiksi johtokunnan jäseniksi valittiin:

• Suvannosta:
  • Väinö Kujala, Osmo Mettiäinen,  Antti Ruha
• Kairalasta:
  • Heikki Karila, Toivo Tallavaara, Juhani Talvensaari
• Varajäsenet:
  • Aimo Lakso ja Seppo Kiiskinen

Oikeusministeriö hyväksyi yhdistyksen merkittäväksi yhdistysrekisteriin ja yhdistyksen nimeen liitettiin ry. Hyväksyntä tapahtui Helsingissä 15. marraskuuta 1976.

Seuran rajoiksi hyväksyttiin:

• Idässä Kairanaapa
• Pohjoisessa vanha lohkon raja ja Lehdontie
• Luoteessa valtion maa
• Lännessä Sodankylän kunnan raja ja vanha lohkon raja
• Etelässä Pelkosenniemen kirkonkylän asukkaiden maiden raja

Seuran jäsenyys perustui (ja perustuu edelleen) pääsääntöisesti maanomistukseen ja toiminnan pyörittäminen vapaaehtoiseen talkootoimintaan.

 

TOIMINTA 1970-LUVULLA

1970-luvulla puheenjohtajana toimivat Olli Mettiäinen ja Osmo Mettiäinen, sihteerinä Juhani Talvensaari.

Seuralle perustettiin säännöt, vuokrattavat maa-alueet määriteltiin sekä laadittiin vuokrasopimuksia maanomistajien kanssa. Maanomistajien suhtautuminen seuraan oli positiivinen ja kaikki pyydetyt maanomistajat liittyivät seuraan. Ensimmäisenä vuonna maanomistajia oli 60 kpl ja vuokrattuja maita 15 368 ha.

Seura hankki Zodiac-merkkiset radiopuhelimet (4 kpl) vuonna 1976 (2170 mk), hankinta rahoitettiin keväällä suoritetulla metsänistutusurakalla, jonka aikana tehtiin 37 miestyöpäivää.

Hirvenpyynti 1970-luvulla oli pääasiallisesti ajopyyntiä.

1970-luvulla maanomistajille  jaettiin lihat arpomalla, hirvi jaettiin neljään osaan ja  järjestys arvottiin nostamalla hatusta arpa, jossa oli maanomistajien nimet.  Jakokierros kesti hirvien vähyyden johdosta useita vuosia (n. 7v).

TOIMINTA 1980-LUVULLA

1980-luvulla puheenjohtajina toimivat Niilo Karila 1979 – 1983, Väinö Kujala 1984 ja Juha Pyhäjärvi 1985 – 1995. Sihteereinä ovat toimineet Ahti Kiiskinen, Esa Heinola ja Jani Jaakkola.

Seuran historian suurin hanke, metsästysmaja, rakennettiin talkootöinä. Talkoisiin osallistui lähes koko jäsenkaarti, erityisen työpanoksen majan rakentamiseen antoivat Kalevi Vaara, Antti Ruha ja Niilo Karila.

Sauna rakennettiin vuonna 1986.

Seura järjesti useampana vuonna hirvenhiihtokilpailuja.  Vuonna 1986 järjestetyissä kisoissa sää oli niin vaikea, että yksi kilpailija jopa eksyi reitiltä.

Seura teetti vuokratuista alueista oman kartan, jota painettiin 100 kpl.

Hirvenpyynti 1980-luvulla oli pääsääntöisesti ajopyyntiä, koirametsästystä toki aloiteltiin. 1980-luvulla maanomistajille jaettiin lihat aakkosjärjestyksen mukaan, hirvi jaettiin 17 osaan (n. 10 kg) ja jakokierros kesti noin 3 vuotta.

Majan rakentaminen oli monivaiheinen ja aikaa vienyt hanke. Majahanke alkoi virallisesti 1978, kun Metsähallitukselle tehtiin ostotarjous Keinojärven kämpästä. Seuraavan kerran vuonna 1980 tehtiin ostotarjous Aimo Laksolle vanhasta hirsirakennuksesta. Alkoi demokraattinen neuvottelu paikasta, asiasta oltiin yhtä mieltä, eri mieltä, samaa mieltä ja montaa mieltä, yksituumaisuutta ei löytynyt.  Vaikeudesta selvittiin myymällä rakennus takaisin Aimo Laksolle.

Tällöin päätettiin, että ensin selvitetään majan paikka ja sitten hankitaan rakennus. Yksimielisyys löytyi vuonna 1983 ja maja päätettiin rakentaa Suvantoon lossin seutuville, tontti ostettiin Eino Arvolalta.

Vuonna 1984 nimettiin majatoimikunta ja työt aloitettiin kesällä. Maja nousi vesikattoon vuoden 1984 aikana ja syksyllä 1985 voitiin pitää peijaiset omassa majassa.

Majahankkeesta oli Lapin Kansassa kirjoitus vuonna 1980.

Tärkeää oli Antti Ruhan yleisjohdollinen osuus, Niilo Karilan työ ja lahjoitukset sekä Kalevi Vaaran ammattitaito ja työ. Kiitoksen ansaitsevat myös puutavaran lahjoittajat.

TOIMINTA 1990-LUVULLA

1990-luvulla puheenjohtajina toimivat Juha Pyhäjärvi 1985 – 1995, Ilkka Ruha 1996 ja Jukka Aho 1997 – 2004. Sihteerinä toimi Jani Jaakkola.

Seuralle otettiin käyttöön ATK-pohjainen jäsentietojen hallinta ohjelma 1991.

Seuran historian ensimmäinen kanalintukiintiö asetettiin 1991, kiintiö oli 2 metsoa, 2 teertä, pyy rauhoitettiin kokonaan, riekkoa sai pyytää rajoituksetta.

Majan yläkerta rakennettiin majoituskäyttöön. Pajuhaaran kota valmistui vuonna 1992.

Hirvenpyynti muuttui 90-luvulla pääsääntöisesti koirametsästykseksi, ajopyyntiäkin vielä harrastettiin.

90-luvulla lihat jaettiin maanomistajille aakkosjärjestyksen mukaan, hirvenlihaa jaettiin 10kg/maanomistaja ja jakokierros muutettiin 2-vuotiseksi.

Nylkyvajan suunnittelu aloitettiin 1996 ja hanke käynnistettiin keväällä 1997. Ensimmäisenä koitoksena oli päättää vajan paikka. Yhteistyö oli jälleen lujilla, no paikka löytyi, ja on siinä vieläkin.

Puutavara saatiin lahjoituksena maanomistajilta, työ suoritettiin talkoina ja vetäjänä oli Risto Happonen Lauri Halosen kanssa.

Valaistus saatiin lahjoituksena Salcompilta. Kattokiskot teetätettiin kurssikeskuksella, ja niiden kestävyydestä ja pysyvyydestä keskusteltiin pitkään. Loppupäätelmä oli, että koko hallin tulee ennemmin sortua kuin kiskojen tulla alas, mutta siellä ne ovat vieläkin.

Talkoissa edellä mainittujen lisäksi kantavina voimina toimivat Ville Hiltunen, Eeli Heinola ja Oiva Ruha, ja suuret kiitokset kuuluvat kaikille vajan rakennukseen, suunnitteluun ja lahjoituksiin osallistuneille.

TOIMINTA 2000-LUVULLA

2000-luvun alkupuolella seuran toiminta kehittyi edelleen. Hirvimäärät kasvoivat voimakkaasti ja metsästykselle oli pakko luoda turvalliset toimintaedellytykset.  Myös metsästyssäännöt uudistettiin.

• Riistanhoito oli myös yksi toiminnan päätarkoitus. Hirvikannan säilyttämiseksi tehtiin:
  • riistapeltoja, pajukoiden raivausta
  • nuolukivien asettamista
  • ja metsästys kohdistettiin tiettyihin eläimiin
• Kanalintukanta:
  • kolmiolaskennat ja rajoitukset
• Hanhet ja vesilinnut:
  • rajoitukset, rauhoitusalueet, pönttöjen huolto ja kevät ruokinnat

2000-luvulla alettiin maksaa tapporahaa pienpedoista. Hirvenpyynti muuttui lähes kokonaan koirametsästykseksi ja uutena pyyntimuotona tuli mukaan hirven kutsuntapyynti.

2000-luvulla lihat jaetaan maanomistajille aakkosjärjestyksen mukaan. Vuonna 2005 hirvenlihaa jaettiin  kaikille maanomistajille.

Tärkeimmät tulonlähteet seuralle olivat :

• Kotasijan majavuokrat
• hirvenlihan myynti
• talkoot ja muut tempaukset
• lupamaksut
• turistijahdit

Rahastonhoitajina toimivat Toivo Tallavaara, Lea Vaara sekä Kaija Lakso. Seuran talous on ollut vakaa koko historian ajan vuodesta 1975 lähtien.

Talonmiehen tointa on hoitanut vuodesta 1988 lähtien Ville Hiltunen. Talonmiehen toimiin ovat kuuluneet:

• siivous
• tiskaus
• pyykinpesu
• lumenluonti
• maalaus
• puunteko
• korjaus
• saunan lämmitys
• majan vuokraus
• lihan myynti

VUOSIEN 1975-2005 YHTEENVETO

Hirvenpyynti on ollut koko seuran historian talouden kannalta merkittävin tulonlähde, metsästäjien ja talkoolaisten siihen käyttämä aika säästä riippumatta on ollut korvaamatonta. Ilman tätä panostusta tuskin oltaisiin saatu pakkasiin hirvenlihaa tai varoja seuran tekemiin investointeihin.

Varsin vaativaa vakanssia Jahtimestarina (metsästyksen johtajana) ovat ansiokkaasti hoitaneet: Toivo Tallavaara, Antti Ruha, Heikki Karila, Oiva Ruha, Esa Heinola, Juha Pyhäjärvi, Jani Jaakkola, Raimo Martin, Pentti Karila, Ismo Petäsnoro, Pasi Lakso, Ilkka Pesonen, Pertti Tepsa, Jouni Pöntiö

Jahtimestari johtaa ja vastaa hirvenpyyntiin liittyvistä asioista: metsästyksen ohjaus, lihojen käsittely, kirjanpito saaduista eläimistä, kaatopaikkojen merkitsemisestä, viranomaisilmoituksista, tarvittaessa eläinlääkärin hankkimisesta jne…

 Hirvenkaatajan vakanssia ei seurassa ole käytössä mutta jos sellainen pitäisi jollekin antaa, niin näitä olisivat ehdottomasti: Heikki Karila, Vesa Perälä, Osmo Mettiäinen, Raimo Martin, Ilkka Pesonen, Pertti Tepsa.

Metsästyksessä hirvenpyynti on noussut merkittävimmäksi ja keskeisimmäksi yhteistoiminnassa tapahtuvista pyyntimuodoista. Seuran alueella on varsin vahva hirvikanta ja hyvät laidunalueet, joten hirvenpyynnin osuus on tulevaisuudessakin merkittävä.

Seuran historissa on kaadettu hirviä:

• 1970-luvulla 17 kpl (vuodesta 1975 alkaen)
• 1980-luvulla 91 kpl
• 1990-luvulla 177 kpl
• 2000-luvulla 240 kpl (vuoteen 2005 mennessä)
• Yhteensä 525 kpl,
  • muutettuna lihaksi (140 kg/eläin) 73 500 kg,
  • muutettuna rahaksi 4 €/kg = 294 000 € (1,76Mmk).

Hirvistä saatu hyöty on jakaantunut kaikille: seuran jäsenille, maanomistajille, talkoolaisille, pyytäjille, toimihenkilöille  ja seuralle.

—————————————————————————————————————————————

(Historian kirjasi Jukka Aho, vuodet 2005-2017 ovat tekeillä)